12 perinnettä
12 perinnettä
AA-yhteisön kasvaessa sen keskuudessa nousi esiin kysymyksiä ryhmien hoidosta, yhteisistä rahavaroista, henkilöasioista, julkisista suhteista, nimettömyydestä jne. Laajeneva kokemus yritysten ja erehdysten kautta synnytti AA:n kaksitoista perinnettä. Bill W julkaisi aiheista aluksi kirjoituksia AA Grapevine -lehdessä. Niistä kehittyi "Kaksitoista kohtaa tulevaisuutemme turvaamiseksi". Painettuna AA:n kaksitoista perinnettä julkaistiin vuonna 1946 ja nykyinen sanamuoto vahvistettiin ensimmäisessä kansainvälisessä juhlakokouksessa Clevelandissa, Ohiossa vuonna 1950.
1. Yhteisen menestyksemme tulisi olla ensi sijalla, henkilökohtainen toipuminen riippuu AA:n yhtenäisyydestä.
- Yhtenäisyyden puuttuessa AA hajoaa.
- Yksilöllinen vapaus, mutta silti suuri yhtenäisyys.
- Paradoksin selitys: jokaisen AA:laisen elämä riippuu henkisten periaatteiden noudattamisesta.
- Ryhmän pitää pysyä elossa tai yksilö tuhoutuu.
- Yhteisen menestyksen tärkeys.
- Miten ryhminä parhaiten elää ja työskennellä yhdessä.
2. Ryhmämme tarkoitusperiä varten on olemassa vain yksi perusarvovalta - rakastava Jumala sellaisena kuin Hän saattaa ilmaista itsensä ryhmämme omassatunnossa. Johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita - he eivät hallitse.
- Mistä AA saa johtonsa? AA:n ainoana arvovaltana on Jumala sellaisena kuin Hän ilmaisee itsensä ryhmätietoisuudessa.
- Ryhmätietous määrää.
3. Ainoa vaatimus AA jäsenyydelle on halu lopettaa juominen.
- Alkuaikojen suvaitsemattomuus johtui pelosta.
- Riistämällä alkoholistilta mahdollisuus liittyä AA:han joskus luettiin hänelle kuolemantuomio.
- Jäsenmääritykset poistetaan.
- Kaksi kokemusperäistä esimerkkiä.
- AA:n jäsen on kuka tahansa, joka itse sanoo olevansa.
4. Jokaisen ryhmän tulisi olla itsenäinen, paitsi toisia ryhmiä tai koko AA:ta koskevissa asioissa.
- Jokainen ryhmä hoitaa asiansa mielensä mukaan, paitsi milloin on kysymyksessä AA:n kokonaisuus.
- Onko sellainen vapaus vaarallista?
- Ryhmän, kuten yksilönkin, täytyy mukautua periaatteisiin, jotka turvaavat AA:n säilymisen.
- Kaksi vaaramerkkiä: ryhmän ei tulisi tehdä mitään sellaista, mikä vahingoittaisi AA:n kokonaisuutta, enempää kuin liittyä mihinkään AA:n ulkopuoliseen ryhmittymään. Esimerkiksi: AA-keskus, joka ei menestynyt.
5. Jokaisella ryhmällä on vain yksi päätarkoitus - viedä sanomansa vielä kärsiville alkoholisteille.
- Parempi tehdä yksi asia kunnollisesti kuin monta huonosti. AA:n säilyvyys riippuu tästä periaatteesta.
- Jumalalta (Korkeammalta Voimalta) olen saaneet kyvyn samaistaa itsemme toiseen alkoholistiinja jakaa toipumisemme tulokkaan kanssa.
- Ainoa tarkoituksemme on viedä tämä lahjamme toiselle.
- Raittiutta ei voi säilyttää, ellei sitä jaeta.
6. AA-ryhmän ei tulisi milloinkaan ryhtyä takaajaksi tai rahoittajaksi eikä lainata AA:n nimeä millekään sukulaisjärjestölle eikä ulkopuoliselle yritykselle, etteivät raha-asioita, omaisuutta ja arvovaltaa koskevat pulmat vierottaisi meitä päätarkoituksestamme
- Kokemus todisti, ettemme voineet ryhtyä tukemaan mitäänsukulaisyritystä, olipa se miten hyvä tahansa.
- Emme voi olla kaikkea kaikille. Totesimme, ettemme voisi lainata AA:n nimeä millekään sen ulkopuoliselle toiminnalle.
7. Jokaisen AA-ryhmän tulisi olla täysin omavarainen ja torjua ulkopuoliset avustukset.
- Mikään muu AA-perinne ei ole ollut niin työlästä toteuttaa kuin tämä.
- Varattomuus, alkujaan olosuhteiden pakkoa.
- Hyväksikäytön pelko.
- Välttämättömyys pitää erillään henkinen aineellisesta.
- Päätös tulla toimeen vapaaehtoisten avustusten turvin.
- Vastuu palvelukeskuksen taloudellisesta hyvinvoinnista asetettiin AA:n jäsenten kannettavaksi.
- Palvelukeskuksen toimintaperiaate: pelkät toimintakustannukset sekä kohtuullinen vararahasto.
8. AA:n tulisi aina säilyä ei-ammattimaisena, mutta toimistomme voivat palkata erikoistyöntekijöitä.
- Kahdennentoista askeleen työtä ja rahaa ei voida sekoittaa.
- Vapaaehtoisen 12. askeleen työn ja maksetun palvelun välinen linjajako.
- AA ei voisi toimia ilman palkattua työvoimaa.
- Ammattityöntekijät eivät ole ammatti-aa:laisia.
- AA:n suhde teollisuuteen, valistustoimintaan jne.
- 12. askeleen työstä ei milloinkaan suoriteta korvausta, mutta ne, jotka tekevät työtä meitä palvellakseen ovat palkkansa ansaitsevia.
9. AA:ta sellaisenaan ei saisi koskaan organisoida, mutta voimme muodostaa palveluelimiä tai toimikuntia, jotka ovat välittömästi vastuussa niille, joita palvelevat.
- Erikoiset palveluneuvostot ja toimikunnat. Keskuspalveluvaltuusto, Luottamusmiehistö ja ryhmätoimikunnat eivät voi laatia sääntöjä AA:n jäsenille eikä ryhmille.
- AA:laisia ei voida määräillä yksilöinä enempää kuin yhteisestikään.
- Pakkovallan puuttumisesta huolimatta "järjestäytymättömyys" ei haittaa, koska ellei jokainen aa-lainen noudata ehdotettuja toipumisaskeleita, hän kirjoittaa oman kuolemantuomionsa. Sama pätee ryhmiinkin.
- Kärsimys ja rakkaus ovat aa-laisten kurinpitäjinä.
- Arvovaltahengen ja palveluhengen välinen ero.
- Palvelujemme pyrkimyksenä on saattaa raittius kaikkien sitä haluavien ulottuville.
10. AA ei ota kantaa ulkopuolisiin kysymyksiin; sen takia AA:n nimi ei saisi milloinkaan tulla vedetyksi julkisiin kiistoihin.
- AA ei ota kantaa julkisiin kiistoihin. Taisteluhaluttomuus ei ole mikään erikoishyve.
- Hengissäpysyminen ja AA:n leviäminen ovat pääasialliset tavoitteemme.
- Mitä olemme oppineet Washingtonin liikkeeltä.
11. Ulospäin suuntautuva toimintamme pohjautuu pikemminkin vetovoimaan kuin huomion herättämiseen; meidän tulee aina ylläpitää henkilökohtaista nimettömyyttä lehdistön radion, television ja elokuvan piirissä.
- Suhdetoiminta on AA:lle tärkeä. Hyvän suhdetoiminnan avulla pelastetaan ihmishenkiä.
- Pyrimme tekemään AA:n periaatteet tunnetuiksi, emme AA:n jäseniä.
- Lehdistö on ottanut asiamme omakseen.
- Henkilökohtainen nimettömyys julkisuudessa on suhdetoimintamme kulmakivenä.
- 11. perinne muistuttaa jatkuvasti mieleemme, että henkilökohtaisella kunnianhimolla ei ole sijaa AA:ssa.
- Jokaisesta jäsenestä tulee yhteisömme toimiva huolenpitäjä.
12. Nimettömyys on perinteittemme henkinen perusta, aina muistuttaen meitä asettamaan periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle.
- Nimettömyyden henkisenä aineksena on uhraus.
- Luopuminen henkilökohtaisista tavoitteista yhteisen hyvän vuoksi on kaikkien kahdentoista perinteen olemuksena.
- Miksi AA ei voinut pysyä salaseurana.
- Periaatteet ovat henkilöitä tärkeämmät.
- Sataprosenttinen nimettömyys julkisuudessa.
- Nimettömyys on todellista nöyryyttä.